Vattis kävi keskiviikkona Kiimingin Animagissa verikoekontrollissa ja hematokriitti oli huikeat 58,9! "Iloitaan", totesi luottolääkärimmekin ja niinhän me teemme. Lääkitystä vähän harvennettiin. Vattis saa nyt Imurelia kerran viikossa ja seuraava kontrolli on 2-3 kuukauden kuluttua. Eiköhän me mennä jo heti kesäkuun alussa, kun olen niin utelias hct:n kehityksen suhteen :)
Vattis pötköttelee Animagin sohvalla tuloksia odotellessamme. Kiimingin
Animagi aukaistiin tammikuussa ja kävimme siellä nyt ensimmäisen kerran.
Sohvat tyyneineen olivat niin ihanat, että mietin onkohan koirilla edes lupaa
tulla niille, mutta eihän whippet nyt voi kovalla lattialla maata... Vattis
tykkäsi kovasti pehmeistä tyynyistä ja otti pienet torkut :)
Tänäänkin riitti jännitettävää, sillä nyt oli vuorossa jalan kontrolliröntgen. Sieltäkin tuli hyviä uutisia, sillä lääkärin mukaan "kaikki on paikoillaan ja jatkohoito onnistunut hyvin". Murtuneet kohdat olivat hyvin silloittuneet, mutta eivät vielä täysin kalkkeutuneet, mikä on ihan normaalia tässä vaiheessa toipumista. Kalkkeutumisen parantamiseksi jalan "paketointia" kevennettiin vähän, jotta jalka alkaa saamaan hieman enemmän rasitusta. Kipsilasta heitettiin roskiin ja nyt jalkaa on tukemassa pehmusteiden ja siteiden lisäksi neljä puutikkua, kaksi päällekkäin jalan sisäsyrjällä ja kaksi päällekkäin ulkosyrjällä. Viikon kuluttua puutikut otetaan pois ja sitten jalkaa tukee viikon ajan paksu, pehmeistä materiaaleista tehty tassuside. Sen jälkeen tassuside poistetaan kokonaan ja liikunta aloitetaan pelkästään kävelemällä kaksi viikkoa. Sen jälkeen Vattis saa mennä kytkettynä myös ravia ja vähitellen palata normaaliin elämään. Pitkä toipumisaika siis edelleen vielä edessä, mutta kyllä kovasti helpotti mieltä tämän päiväiset hyvät röntgenuutiset.
