Vattis kävi taas kontrollissa Animagissa keskiviikkona 11.12. Kuvittelin saavani hyviä uutisia, joista voisin kertoa seuraavana viikonloppuna Helsingissä Voittaja-näyttelyissä kaikille Vattiksen kuulumisista kiinnostuneille. Toisin kävi. Hematokriitti oli laskenut hieman (47,06), mutta edelleen se on ihan hyvä/tyydyttävä arvo vinttikoiralle. Huono uutinen oli Vattiksen saama nisäkasvaindiagnoosi. Odotellessa pääsyä hoitajalle silittelin Vattista ja sormiini osui pieni patti nisän vieressä. Hoitaja katsoi pattia ja onneksi myös yksi eläinlääkäri ehti sitä vilkaisemaan. Lääkäri vahvisti epäilyni ja löysi vielä toisenkin pienenpienen patin. Vattiksen oma eläinlääkäri soitti seuraavalla viikolla ja suositteli lääkityksestä huolimatta Vattiksen leikkaamista (kasvaimet ja sterilisaatio) heti alkuvuodesta, jos ei tule valeraskausoireita. Tällä hetkellä kuitenkin vaikuttaa siltä, että leikkausta joudutaan lykkäämään. Lääkitys jatkuu ennallaan, Imurel 25 mg joka viides päivä. Tämän kontrollikäynnin paras uutinen oli puhdas pissanäyte, ei struviittikiteitä!
En ole paljoa kirjoittanut tähän blogiin Vattiksen sairastumiseen liittyvistä omista tuntemuksistani. Tämä vuosi on todellakin ollut koirien osalta erittäin tunteikas. Vattiksen sairastuminen oli luonnollisesti suuri järkytys, mutta onneksi kaikki on mennyt anemian osalta paljon paremmin kuin mitä uskalsin helmikuussa odottaa. Nisäkasvaindiagnoosi veti mielen matalaksi ja kauan odotettu Messarin reissukaan ei kauheasti silloin kiinnostanut. Herkko Vattiksenpojan hieno menestys lauantain näyttelyssä tuntui niin uskomattoman hyvältä kaikkien vastoinkäymisten jälkeen ja nosti koko vuoden tunteet pintaan. En tiedä itkinkö surusta vai ilosta, ehkä siinä purkautui kaikki mahdolliset tunteet.
Toivottavasti vuosi 2014 on Vattikselle parempi vuosi ja se saa elää vinttikoiran arvoista elämää vielä pitkään.
